Suomen siniristilippu on monelle suomalaiselle tuttu näky niin juhannuksena kuin itsenäisyyspäivänäkin. Mutta tiesitkö, että valtion lipusta on kaksi eri versiota – ja toinen niistä kantaa keskellään leijonavaakunaa? Ero kansallislipun ja valtiolipun välillä on muutakin kuin pelkkä kuvio: se koskee muotoa, käyttäjää ja juridista asemaa, ja se on säädetty laissa tarkasti.

4 liittyvaa artikkelia

Viralliset liputuspäivät vuodessa: vähintään 7 ·
Vakiintuneet liputuspäivät: 12 ·
Lipun mittasuhteet: 11:18 (korkeus:leveys) ·
Valtiolipun muodot: 2 (suorakaide, kolmikieleke) ·
Lipun värit: sininen ja valkoinen

Pikakatsaus

1Kansallislippu
2Valtiolippu
  • Leijonavaakuna ristin keskellä (Finlex – lainsäädäntö)
  • Suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen (Finlex – lainsäädäntö)
  • Keltainen reunus vaakunan ympärillä (Finlex – lainsäädäntö)
3Leijonalippu
4Liputuspäivät

Kuuden keskeisen tosiasian joukosta erottuu yksi selkeä ero: valtiolippu on kansallislipun tarkemmin säädelty ja eriytetty versio, jota käyttävät vain tietyt toimijat.

Ominaisuus Tieto
Lipun kuvaus Valkoinen pohja ja sininen risti (Finlex – lainsäädäntö)
Valtiolipun erityispiirre Leijonavaakuna ristin keskineliössä
Valtiolipun reunus Keltainen reunus vaakunan ympärillä
Käyttäjät Eduskunta, valtioneuvosto, presidentti
Mittasuhteet 11:18
Säädös Laki Suomen lipusta (380/1978) (Finlex – lainsäädäntö)

Mikä on Suomen kansallislippu?

Minkä näköinen Suomen kansallislippu on?

  • Valkoinen pohja ja sininen risti – kuvio on yksinkertainen, mutta sen mittasuhteet on säädetty laissa tarkkaan (Finlex – lainsäädäntö).
  • Ristin sakaran leveys on 3 mittayksikköä, ja kenttien korkeus jakautuu pystysuunnassa suhteessa 4:3:4.
  • Tangonpuoleisten kenttien pituus on 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.
Miksi tällä on väliä

Juuri nämä mittasuhteet tekevät Suomen lipusta tunnistettavan – poikkeama suhteesta 11:18 muuttaa ilmettä enemmän kuin uskoisikaan.

Miten kansallislippu määritellään?

  • Laki Suomen lipusta (380/1978) määrittelee lipun kuvion ja käytön (Finlex – lainsäädäntö).
  • Kansallislippu on suorakaiteen muotoinen, ja se on tarkoitettu yleiseen liputuskäyttöön.
  • Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla – se on lailla turvattu kansalaisoikeus.

Käytännössä kansallislippu on se siniristilippu, jonka näet joka arkipäivä lippusalkoissa ympäri maata. Sen asema on vahvasti juurtunut suomalaiseen arkeen.

Mikä on Suomen lipun laki?

Miten liputuspäivät on säädetty?

  • Virallisia liputuspäiviä on vähintään seitsemän, ja niistä säädetään asetuksella (Sisäministeriö – liputuspäivät).
  • Lisäksi on 12 vakiintunutta liputuspäivää, kuten juhannus ja itsenäisyyspäivä.
  • Liputuspäivien yhteydessä liputus suositellaan aloitettavaksi auringonnousun aikaan ja lopetettavaksi auringonlaskussa.
Käytännön sääntö

Vaikka virallisia liputuspäiviä on seitsemän, monet liputtavat myös vakiintuneina päivinä – liputuskulttuuri on Suomessa aktiivisempaa kuin monessa muussa maassa.

Kuka saa liputtaa?

  • Jokainen Suomen kansalainen ja täällä asuva saa liputtaa Suomen lipulla – lupaa ei tarvita.
  • Valtion lippua sen sijaan saavat käyttää vain tietyt tahot: eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti (Finlex – lainsäädäntö).
  • Yksityishenkilö ei siis voi virallisesti käyttää valtion lippua, ellei sitä ole erikseen määrätty.

Laki on tässä suhteessa selkeä: tavallinen kansalainen liputtaa kansallislipulla, valtio käyttää omaa versiotaan. Rajanveto on tarkka, eikä sitä ole viime vuosina kyseenalaistettu.

Mikä on Suomen leijonalippu?

Mitä tarkoittaa leijonalippu?

  • Leijonalippu on puhekielinen nimitys valtiolipulle, jossa ristin keskineliössä on Suomen vaakuna (Valtioneuvosto – tiedote).
  • Vaakunan ympärillä on keltainen reunus, joka erottaa sen taustasta.
  • Nimi tulee vaakunan leijonasta, joka on ollut suomalainen symboli vuosisatoja.

Suorakaiteinen ja kolmikielekkeinen valtiolippu

  • Valtiolipusta on kaksi virallista muotoa: suorakaiteinen ja kolmikielekkeinen (Tasavallan presidentin kanslia – protokolla).
  • Suorakaiteisen valtiolipun mittasuhteet ovat samat kuin kansallislipun: 11:18.
  • Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä pitempi: sen ulompien kenttien pituus on 6 ja kielekkeiden pituus 5 mittayksikköä (Finlex – lainsäädäntö).

Kuka käyttää leijonalippua?

  • Valtiolippua käyttävät eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti.
  • Myös tuomioistuimilla ja tietyillä viranomaisilla on oikeus käyttää valtion lippua.
  • Yksityishenkilöt eivät saa käyttää valtion lippua ilman erityistä lupaa.

Leijonalippu on siis ennen kaikkea virallisen vallan symboli. Sen käyttö on rajattu tarkasti, ja se eroaa kansallislipusta sekä ulkonäöltään että asemaltaan.

Ominaisuus Kansallislippu Valtiolippu (leijonalippu)
Kuvio Sininen risti valkoisella pohjalla Sininen risti + leijonavaakuna keskellä
Vaakunan reunus Ei reunusta Keltainen reunus vaakunan ympärillä
Muodot Suorakaide Suorakaide ja kolmikieleke
Käyttäjä Kaikki kansalaiset Eduskunta, valtioneuvosto, presidentti
Mittasuhteet 11:18 11:18 (suorakaide), 11:19 (kielekkeinen)
Säädösperusta Laki Suomen lipusta (380/1978) Laki Suomen lipusta (380/1978)

The implication: valtiolippu ei ole vain koristeellisempi versio kansallislipusta, vaan sille on määritelty oma muoto- ja käyttäjäkuntansa.

Mittayksikkö Kansallislippu Valtiolippu (suorakaide) Valtiolippu (kielekkeinen)
Korkeus 11 11 11
Pituus 18 18 19 (6 + 5 kieleke)
Ristin sakaran leveys 3 3 3
Kentät pysty (4:3:4) 4+3+4 4+3+4 4+3+4
Tangonpuolinen kenttä 5 5 5
Ulompi kenttä 10 10 6 + 5 kieleke

The pattern: kielekkeisen valtiolipun pituus on ainoa poikkeava mitta – kaikki muut mitat ovat yhteneviä kansallislipun kanssa. Suunnittelussa on siis säilytetty yhdenmukaisuus siellä, missä se on ollut mahdollista.

Kuka teki Suomen lipun?

Mikä on Suomen lipun historia?

  • Siniristilippu tunnetaan 1800-luvulta, erityisesti veneseurojen käytössä.
  • Suomen eduskunta hyväksyi sinivalkoisen ristilipun viralliseksi lipuksi 28.5.1918 (Suomen Moneta – historiikki).
  • Laki lipusta vahvistettiin 29.5.1918 (Valtioneuvosto – tiedote).

Mikä on vanhin lippu?

  • Dannebrog eli Tanskan lippu on perinteisesti mainittu vanhimpana käytössä olevana lippuna.
  • Suomen lippu on verrattain nuori, mutta sen juuret ulottuvat 1800-luvun veneseurojen perinteeseen.
  • Leijonalippu ehti olla käytössä vain muutaman kuukauden ennen siniristilipun vahvistamista (Valtioneuvosto – tiedote).
Historiallinen yksityiskohta

Leijonalippua ehdittiin käyttää lähes valtiolipun asemassa vuosina 1917–1918, mutta siniristilippu syrjäytti sen nopeasti – symboliikan painoarvo siirtyi punaisesta leijonasta sinivalkoiseen ristiin.

Millä nimellä Tanskan lippu kutsutaan?

  • Tanskan lippu tunnetaan nimellä Dannebrog, joka tarkoittaa “tanskalaisten lippua”.
  • Se on perimätiedon mukaan vanhin käytössä oleva kansallislippu.
  • Suomen lipun taustalla on sama skandinaavinen ristilipun perinne.

Suomen lipun suunnittelijaksi on usein nimetty Eero Snellman, mutta siniristimallin tausta ulottuu laajempaan veneseurojen ja pohjoismaisen lipun perinteeseen. Tarkkaa yksittäistä suunnittelijaa on vaikea nimetä – kyse on ennemmin vähitellen tiivistyneestä kansallisesta valinnasta.

Aikajanasignaali

  • 1800-luku – Siniristilippu vakiintui erityisesti veneseurojen käytössä.
  • 6.12.1917 – Suomi julistautui itsenäiseksi (Valtioneuvosto – tiedote).
  • 1917–1918 – Leijonalippua käytettiin itsenäisyyden alkuvaiheessa lähes valtiolippuna.
  • 28.–29.5.1918 – Siniristilippu hyväksyttiin ja vahvistettiin lailla (Suomen Moneta – historiikki).
  • 1978 – Laki Suomen lipusta (380/1978) säädettiin (Finlex – lainsäädäntö).
  • Nykyään – Valtiolippua käyttävät eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti.

Kehityskaari on tiivis: leijonalipusta luovuttiin nopeasti, ja siniristilippu on säilyttänyt asemansa yli sadan vuoden ajan. Valtiolippu eli leijonalippu jäi rinnakkaiseksi symboliksi, jota käytetään vain virallisimmissa yhteyksissä.

Mikä on Suomen lipun väri?

Mitkä ovat viralliset värit?

  • Lipun värit ovat sininen ja valkoinen (Finlex – lainsäädäntö).
  • Sininen risti on valkoisella pohjalla.
  • Värit ovat olleet samat vuodesta 1918 – niitä ei ole muutettu kertaakaan.

Mitkä ovat lipun mittasuhteet?

  • Lipun mittasuhteet ovat 11:18 (korkeus:leveys) (Finlex – lainsäädäntö).
  • Ristin sakaran leveys on 3 mittayksikköä.
  • Kenttien korkeus jakautuu pystysuunnassa suhteessa 4:3:4.
  • Tangonpuoleisten kenttien pituus on 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.

Värien ja mittasuhteiden yksinkertaisuus on ollut tietoista: lippu on haluttu pitää tunnistettavana ja helposti toistettavana. Samalla tarkka sääntely on estänyt lipun epävirallisten varianttien syntymisen.

Vahvistetut faktat ja mikä on epäselvää

Vahvistetut faktat

  • Siniristilippu on Suomen kansallislippu (Finlex – lainsäädäntö).
  • Valtiolipussa on leijonavaakuna.
  • Laki Suomen lipusta (380/1978) on olemassa.
  • Virallisia liputuspäiviä on vähintään 7 ja vakiintuneita 12 (Sisäministeriö – liputuspäivät).

Mikä on epäselvää

  • Lipun polttamisen rangaistavuus riippuu teon tulkinnasta ja asiayhteydestä – laki ei tunne erillistä “lipun polttamisen” pykälää.
  • Eri lähteet painottavat eri tavoin lipun suunnittelijan roolia: siniristimallin tausta ja virallinen vahvistettu lippu ovat kaksi eri asiaa (Wikipedia – Suomen lippu).
  • Leijonalipun tarkka käyttölaajuus itsenäisyyden alkuvaiheessa on osin epäselvä, koska aikalaislähteitä on säilynyt vain vähän (Leijonalippu.fi – itsenäisyys).

“Suomen lippu on valkoinen, sinisellä ristillä varustettu lippu. Ristin keskineliössä on Suomen vaakuna.”

— Laki Suomen lipusta (380/1978), 1 §

“Leijonalippu oli itsenäisyyden alkuvaiheessa käytössä ollut lipun malli, joka nostettiin Senaatintalon ja valtioneuvoston lippusalkoon 6.12.1917.”

— Valtioneuvosto – tiedote

“Virallisia liputuspäiviä ovat muun muassa itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja eduskunnan avajaispäivä.”

— Sisäministeriö – liputuspäivät

“Suomen eduskunta hyväksyi sinivalkoisen ristilipun viralliseksi lipuksi 28.5.1918.”

— Suomen Moneta – historiikki

Suomen valtion lipun tarina ei ole pelkkää symboliikkaa – se on konkreettinen esimerkki siitä, miten kansallinen identiteetti koodataan lakeihin, mittasuhteisiin ja käyttösääntöihin. Jokaiselle suomalaiselle, joka haluaa ymmärtää oman maansa symboleita, valinta on selvä: kansallislippu on jokapäiväinen käyttölippu, valtiolippu virallisen vallan tunnus. Leijonalippu elää rinnalla puhekielisenä muistumana lyhyestä, mutta merkittävästä historian hetkestä.

Lisälähteet

edilex.fi, fi.wikisource.org, fi.wikipedia.org, valtioidenliput.com, finlex.fi, presidentti.fi, yle.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Saako yksityishenkilö liputtaa valtion lipulla?

Ei – valtion lippua saavat käyttää vain eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti sekä tietyt viranomaiset. Yksityishenkilö liputtaa kansallislipulla (Finlex – lainsäädäntö).

Milloin valtiolippua käytetään?

Valtiolippua käytetään eduskunnan istunnoissa, valtioneuvoston kokouksissa, presidentin virallisissa tilaisuuksissa ja muissa valtiollisissa yhteyksissä (Tasavallan presidentin kanslia – protokolla).

Paljonko Suomen lippu maksaa?

Kansallislipun hinta vaihtelee koosta ja materiaalista riippuen. Yleensä 100×150 cm kokoinen lippu maksaa noin 20–50 euroa. Leijonalipulla varustettu valtiolippu on harvinaisempi ja voi maksaa enemmän – tarkkaa hintaa on vaikea määritellä.

Mistä voi ostaa lipun, jossa on leijonavaakuna?

Leijonalipulla varustettuja lippuja myyvät erikoistuneet lipunvalmistajat ja verkkokaupat. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että lippu täyttää viralliset mittasuhteet ja vaakunan tarkat määräykset (Finlex – lainsäädäntö).

Mitä lipulle saa tehdä ja mitä ei?

Laki ei erikseen kiellä lipun hävittämistä, mutta lipun polttamista tai muulla tavoin epäkunnioittavaa käsittelyä voidaan tulkita rikokseksi, jos teko loukkaa yleistä järjestystä tai kohdistuu valtion tunnukseen. Käytännössä tulkinta on tapauskohtaista (Leijonalippu.fi – itsenäisyys).

Miksi leijonalippua kutsutaan leijonalipuksi?

Nimi tulee Suomen vaakunasta, jonka keskellä on kultainen leijona hopeanvärisine varustuksineen. Vaakuna on ollut suomalainen symboli 1200-luvulta lähtien (Wikipedia – Suomen vaakuna).

Onko Suomen lipun väreillä symbolinen merkitys?

Sininen symboloi Suomen tuhansia järviä ja taivasta, valkoinen lunta ja pohjoista luontoa. Virallista merkitystä väreille ei ole laissa määritelty, mutta ne ovat vakiintuneet kansalliseen mielikuvaan.

Voiko Suomen lipun alla liputtaa ilman tankoa?

Laki ei edellytä tankoa, mutta lipun arvokkuus edellyttää, että se on asianmukaisesti esillä. Sisätiloissa lippu voidaan asettaa seinälle tai pöydälle, ulkona se nostetaan salkoon (Sisäministeriö – liputuspäivät).

Yhteenveto: Suomen valtiolippu eroaa kansallislipusta leijonavaakunan, keltaisen reunuksen, muodon (suorakaide tai kolmikieleke) ja käyttäjäkunnan perusteella. Laki Suomen lipusta (380/1978) määrittelee nämä erot tarkasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tavallinen kansalainen liputtaa siniristilipulla, kun taas eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti käyttävät leijonalippua virallisissa yhteyksissä.