Kauppalehti keskustelu kotimaiset osakkeet: opas keskusteluihin

Perustettu: 2009 (UTUPub, opinnäytetiivistelmä) · Pohjoismaisia listayhtiöitä: 400 (Inderes.se (yhtiön oma sivusto)) · Sijoittajia: yli 70 000 (Inderes.se, yhtiön oma sivusto) · Tavoitehinta 14.10.2023: 26,00 EUR (OmaSp (Inderes-yhtiöraportti))

Taulukko kokoaa aineistosta ne luvut, joille löytyy nimetty lähde. Rivit, joissa lähde on keskustelupalsta, on merkitty niin.

Mitä Kauppalehden keskustelupalstalla käydään kotimaisista osakkeista?

Kauppalehden keskustelupalstalla on Sijoittaminen-osio, ja sen alla on Kotimaiset osakkeet -alue (Kauppalehden keskustelupalsta, Kotimaiset osakkeet). Alue on jaettu yhtiökohtaisiin ketjuihin, joten lukija joutuu ensin päättämään, mitä ketjua hän lukee.

Millaisia ketjuja kotimaisista osakkeista on?

• Yhtiökohtaisia ketjuja, joissa keskustelijat arvioivat kurssia, tuloksia ja suosituksia.
• Analyytikkolainauksia, joiden alkuperä ei aina näy. Endomines-ketjussa siteerataan kopiona analyytikkoarviota, jonka mukaan kultahinnan nousu on nostanut ennustettua EBIT-tasoa noin 30 % ja tavoitehinta on noussut 31,5 euroon aiemmasta 27,0 eurosta (Kauppalehden keskustelupalsta (kopio analyytikkoarviosta)). Lähde on keskustelupalstan kopio, ei alkuperäinen raportti.

Miten keskustelu on jäsennelty aihealueittain?

• Sijoittaminen on ylätason osio, ja kotimaiset osakkeet ovat sen alla (Kauppalehden keskustelupalsta, Kotimaiset osakkeet).
• Vertailun vuoksi Inderes-foorumin Osakkeet-alue on ylätason sijoituskeskustelualue, jossa puhutaan pörssien liikkeistä, markkinasta ja makrotalouden kehityksestä (Inderes-foorumi (Osakkeet-alue)).

Jäsennys kertoo, mistä keskustelu on lähtöisin. Se ei kerro, kuka väitteen takana on tai onko väite tutkittu.

Miksi tämä merkitsee: ketjun otsikko on helppo lukea totuutena, vaikka se on usein vain yhden kirjoittajan näkemys.

Miten Kauppalehden keskustelupalsta eroaa Inderesin keskustelupalstasta?

Inderes-efekti kuvaa ilmiötä, jossa osakekurssit nousevat, kun Inderesin analyytikot nostavat suositusta tai tavoitehintaa (UTUPub, opinnäytetiivistelmä). Siksi palstojen ero ei ole vain ulkoasussa, vaan siinä, kenen arvio on keskustelun keskiössä.

Kaksi palstaa näyttää samalta, mutta ylläpitäjä ratkaisee, kuka puhuu lähimpänä analyysiä.

Kuka ylläpitää kumpaakin palvelua?

• Inderes on suomalainen analyysitalo, joka on listattu Nasdaq First North -markkinapaikalle (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti).
• Inderes kuvaa itseään Pohjoismaiden keskeiseksi alustaksi, jossa on yli 70 000 sijoittajaa ja 400 pohjoismaista listayhtiötä (Inderes.se, yhtiön oma sivusto).
• Yhtiön oma sivu kuvaa Inderesin tarjoavan yhteisöalustan sijoittajille ja listayhtiöille sekä analyysipalveluja (Inderes.fi (yhtiösivu)).
• Kauppalehti toimii talousmediana, ja sen keskustelupalsta on osa mediatarjontaa, ei analyysitalon tuotetta.

Mitä eroa keskustelijoiden taustoissa ja sisällöissä on?

• Mallisalkun tuotto näyttää vahvalta, ja tutkielman mukaan kaupankäyntikustannuksia ei ole huomioitu (UTUPub, opinnäytetiivistelmä).
• Foorumikäyttäjän analyysin mukaan Inderes-suositusten keskituotto oli 38,6 % vuodessa ennen Inderes-efektiä ja 25,1 % sen kanssa, kun indeksisijoittajan tuotto oli 10,8 % (Inderes-foorumi (käyttäjäanalyysi, 2022)).
• Foorumilla on kritiikkiä siitä, että mallisalkussa on paljon pienen kaupankäyntivolyymin osakkeita. Kommentin esittäjä on käyttäjä, ei tutkimus (Inderes-foorumi (käyttäjäkeskustelu, 2018)).

Inderes-efektin tutkimus koskee analyytikkosuosituksia, ei anonyymejä keskustelijoita. Siksi ero palstojen välillä on siinä, kuka vastaa väitteestä.

Miksi tämä merkitsee: analyysitalon suositus ja anonyymi mielipide näyttävät samalta ruudulla, vaikka niiden painoarvo on eri.

Johtopäätös: palstojen ero on siinä, kuka vastaa väitteestä, ja sen tarkistaminen kuuluu lukijalle.

Miten Nokian osakkeesta keskustellaan Kauppalehden palstalla?

Tämän aineiston perusteella en voi kuvata Nokian ketjujen sisältöä. Aineistossa ei ole Nokia-ketjusta lainattuja viestejä eikä lähdettä Nokian listauksesta, joten jätän Nokia-väitteet pois.

Mitä Nokian ketjuissa yleensä käsitellään?

• Aineisto ei sisällä Nokian ketjujen viestejä, joten sisältöä ei voi vahvistaa.
• Keskustelun arvioita kannattaa verrata yhtiön omaan tiedotteeseen, koska keskustelu ei korvaa virallisia tiedotteita (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti).

Miten Nokian osakekurssi näkyy keskusteluissa?

• Kurssiliike voi näkyä ketjun otsikossa, mutta otsikko ei todista syytä liikkeelle.
• Inderes-yhtiöraportin mukaan suositukset ja tavoitehinnat eivät takaa kurssikehitystä (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti).

Miksi tämä merkitsee: Nokian ketjun lukeminen vaatii oman tarkistuksen, ei pelkkää luottamusta palstan sävyyn.

Mistä Kauppalehden pörssikurssit ja osakekurssit löytyvät?

Tämä aineisto ei sisällä lähdettä Kauppalehden kurssisivuista, joten en kuvaa niiden sisältöä. Keskustelupalsta ja kurssidata ovat kuitenkin eri asioita, ja se on tärkein erottelu.

Mitä kurssitietoja Kauppalehden pörssisivuilta saa?

• Aineisto ei vahvista, mitä kurssitietoja sivulta löytyy.
• Kurssitieto on eri palvelu kuin keskustelu, joten ne kannattaa tarkistaa erikseen.

Miten kurssitiedot kannattaa tarkistaa virallisesta lähteestä?

• Tarkista kurssi ja tuottoluvut ensin yhtiön omasta julkaisusta tai analyysitalon raportista (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti).
• Vertaa keskustelun väitettä siihen, mitä raportin vastuuvapauslauseke kertoo tietojen varmuudesta (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti).

Miksi tämä merkitsee: kurssiluku ja keskustelun tulkinta eivät ole sama asia, vaikka ne näkyvät samalla sivulla.

Miten kotimaisten ja ulkomaisten osakkeiden keskustelut eroavat toisistaan?

Aineisto ei sisällä vertailua ulkomaisten osakkeiden ketjuihin. Sen voi todeta vain niin, että kotimaisten osakkeiden alue on oma osionsa palstalla.

Missä ulkomaisten osakkeiden keskustelu yleensä käydään?

• Aineisto ei kerro, missä ulkomaisten osakkeiden keskustelu käydään.
• Inderes toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti), joten sen alustan sisältö painottuu pohjoismaisiin yhtiöihin.

Mitä eroa tiedon kielessä ja saatavuudessa on?

• Tämän aineiston perusteella tiedon kielestä tai saatavuudesta ei ole vertailukelpoisia lukuja.
• Tämän aineiston perusteella analyysitalon raporteissa näkyy vastuuvapauslauseke ja lähteiden kuvaus, joten niitä on helpompi tarkistaa kuin anonyymeja ketjuja (OmaSp, Inderes-yhtiöraportti).

Miksi tämä merkitsee: kotimaisen ketjun lukija voi tarkistaa väitteen omalla kielellään, mutta ulkomaisen ketjun kohdalla tarkistus vaatii enemmän työtä.

Vahvistettu ja mikä on vain keskustelua

Vahvistetut kohdat perustuvat yhtiön omaan raporttiin tai tutkielmaan. Keskustelun kohdat eivät ole vielä tarkistettuja.

Miksi tämä merkitsee: lukija, joka ottaa keskustelun väitteen sellaisenaan, ottaa riskin, jota kukaan ei ole mitannut.

Mitä lähteet itse sanovat

Inderes ei takaa esitettyjen tietojen virheettömyyttä.

Inderes (yhtiöraportin vastuuvapauslauseke, OmaSp, Inderes-yhtiöraportti)

Inderes-efekti: osakekurssit nousevat, kun Inderesin analyytikot nostavat suositusta tai tavoitehintaa.

Tutkielman tekijä (UTUPub, opinnäytetiivistelmä)

Kaksi lainausta osoittaa saman asian eri suunnasta. Analyysitalo varoittaa lukijaa, ja tutkielma kertoo, miksi analyytikkosuositukset liikuttavat kursseja.

Johtopäätös: kun analyysitalo itse varoittaa virheistä, lukijan on tarkistettava luvut ennen kuin ne siirtyvät päätöksen pohjaksi.

Mitä tästä jää käteen

Kauppalehden kotimaisten osakkeiden keskustelu on hyödyllinen ajatuksille ja kysymyksille, mutta aineisto ei tue väitteitä kurssikehityksestä tai yhtiön arvosta. Inderes-efektin ja mallisalkkujen luvut näyttävät vahvoilta, mutta niiden taustalla ovat kaupankäyntikustannukset ja osakkeiden valinta, joita keskustelu ei aina avaa. Sijoittajalle, joka lukee Kauppalehden ketjuja ennen ostopäätöstä, valinta on selvä: tarkista jokainen luku alkuperäisestä lähteestä, tai jätä ketju pelkäksi ajatuksenherättäjäksi.

Usein kysytyt kysymykset